Monday, March 31, 2008
Sejour à Lyon!
Et c'est parti. On est prèts, Monsieur Hapsiainen et moi. J'ai recu cet ourse aujourd'hui par la poste. C'est maman qui m'a voulu envoyer ce mignon ourse finlandais. Je l'ai baptisé comme Monsieur Hapsiainen. Mais il a la robe tout rose???? Hein???
Demain nous allons à Lyon. On m'opère mercredi. Merci à tous pous les pensés gentils.
Huomenna matkustetaan sitten Lyoniin. Myö ollaan valmiita, Herra Hapsiainen ja mä. Sain tuollaisen ihanan nallen postista tänään. Äippä-kiva se lähetti mulle kamun mukaan sairaalaan. Sillä on niin hieno mekko ja kaikki. Nimesin kuitenkin Herra Hapsiaiseksi. Jussi kyllä yritti sanoa, että: "pssst, sehän on tyttö!!" Mutta turhaan. :-) Huomenna sitten reissataan Lyoniin. Ja keskiviikkona sitten pistetään jalka uuteen uskoon. Kiitoksia kaikille kannustavista viesteistä.
Friday, March 28, 2008
Attention, attention!
C'est la fête demain! Jussi a bien entraîné hier pour le podium pour le weekend... ;-) Eh oui, on a organisé un petit soirée des amis pour fêter l'anniversaire de Jussi.
Huomenna on juhlapäivä. Vietimme huomista hieman etuajassa eilen. Jussi sai treenata shamppanjan boksuttelua viikonlopun varalle....
Sunday, March 23, 2008
Ronde d'Aix
Le temps trés venté, soleil mais froid!!! Jussi a retrouvé ses amis et ses supporteurs. :-)
Terveisiä Ronde d'Aix kriteriumista. Erittäin tuulinen keli, kaunista mutta kylmää. Jussilla oli paljon tuttuja, kotikulmilla kun oltiin. Faneja ja ystäviämme. Miksu ja Tristan Valentin Poseeraa.
Voici Mika et Tristan Valentin.
Et la course en photos:
Terveisiä Ronde d'Aix kriteriumista. Erittäin tuulinen keli, kaunista mutta kylmää. Jussilla oli paljon tuttuja, kotikulmilla kun oltiin. Faneja ja ystäviämme. Miksu ja Tristan Valentin Poseeraa.
Voici Mika et Tristan Valentin.
Et la course en photos:
Saturday, March 22, 2008
La sortie de finlandais
Un club de jeunes finlandais sont venus en Provence pour s'entraîner et préparer pour le saison 2008. On a fait une sortie sympa avec eux aujourd'hui. Regardez le petit film de notre sortie. Pas mal des paysages et la commentatrice, hein? ;-)
TWD Länkenin nuoret kuskit ovat tulleet Provenceen treenaamaan. Kävimme yhteislenksalla tänään. Aurinko paistoi ja olipa helppoa! :-) Kuvat puhukoon puolestaan. Katsokaa myös filmi, pääsette livenä messiin, kun me vedettiin....
Wednesday, March 19, 2008
Monday, March 17, 2008
Les mecs après Paris-Troyes...
C'est dure le vélo! Je suis allée chez mon petit-frére aujourd'hui. Il avais rentré dans la nuit de Paris-Troyes, la course d'elite 1 dure dure dans la pluie et bordures de nord. Mika reprends en ce moment après 2 semaines de coupure avec gastro et grippe.... Et aujourd'hui il était un peu fatigue le pauvre. Heureusement il y a Jatta pour lui rassurer! Fais dodo petit, fais dodo! Et les chaussures attendent le prochain rendez-vous bien propres... ;-)
Merci à Jatta pour le gouté d'aprèm bien sympa. T'es top!
Siinä on sen kengät ja tossa se kuorsaa, meidän pikku-Miksu! Miksulla oli kova päivä eilen. Paris-Troyes oli kaikkea sitä mitä luvattiin, sadetta ja sivaria ja kovaa menoa. Eilen yön selässä kotiin palannut Mitsubishi oli tänään hieman äsy-väsy. Onneks Jatsi-tytsi on paikalla huoltamassa. Ihan ku olis pikku-Paavokin ollut Jatan fysikaalisessa huollossa nähty??? Mä vaan hengasin, sillä vielä on sporttailu näiltä valtimoilta kielletty. Mulle Jatta tarjos hyvät kahvit ja herkkuruisleivät ja tietty paljon sympatiaa kaiken tämän kera. Joten tämän päivän sankari onkin Jatta! Korkee 10 Jatsille!!!
Friday, March 14, 2008
Ti amo tutti frutti!
Mais c'est supér mon cheri!!! Quel course, BRAVOOOO! Ce qui n'ont pas suivi, il y a un finlandais dans le 3éme étape de Tirreno qui roulait le mur et finissait 13ème!! Et attention, Boonen, il a du remonter de son vélo et marcher. Il manque du "sisu" de finlandais....? Dans le photo mon petit Jussi joue avec son Ferrari en Finlande dans le maison d'été.
Et BRAVO à Kjell, notre ami supér costaud qui gagnait l'étape 3 de Paris-Nice!!
Et pour finir, petit lien interessant... Vous connaissez cette sprinteuse?? merci Sandrine pour me faire parvenir ce photo. J'avais besoin un peu de remonter le moral. C'est dure rester au canapé!!
Ja kukas se siellä Italiassa taas näyttikään mistä me suomalaiset ollaan tehty?? Kyllä on taas ovissa ja ikkunoissa pitelemistä kun ihmiset tulevat onnitelemaan Jusufia hienosta ajosta ja puhelin pärisee. Mitä se Boonenkin siellä oikein työnsi? Tais olla liian isot välitykset, vai mikä paino?? Noh, leikki sikseen, kovaa seinää oli, kuvista näkee miten pojat irvistää. Sisua tarvittiin... suomalaisilla sitä on.
Apropoo, siitä seuraavaan aiheeseen. Mahtavaa Kellu! Sairaalasta käsin taputin ja kehuin kaikille hienosta ajostasi.
Ja viimoseksi. Ihana ystäväni Sandrine laittoi minulle tämän kuvan. Ai ai ai, pasta Italia!!!
Kiitos Sandrinelle! kaipaankin hieman piristystä. On rankkaa olla vain soffalla...
Thursday, March 13, 2008
Planning mars-avril
Bonjour de Lyon! Je viens passer un sejour un peu special à Lyon. J'y suis allé voir Professeur Chevalier et faire, finalement et aprés tout, le point de mon souci de jambe droite -endofibrose artére iliaque. J'avais un RV avec le chef mardi soir, merci à Gérard GUILLAUME, medecin de Fd Jeux. J'ai discuté avec Mr Chevalier au premier, il m'a demandé quelques questions... Pour ce qui ne connaissent pas, Monsieur Chevalier à decouvri cette"maladie de cyclistes/sportives de haute niveau". Il en a fait les recherches, et opéré beaucoup de cyclistes, triathletès etc. Il a opéré les mecs comme: Stuart O'Grady, Valverde ...
Alors, moi j'ai fait le test à l'effort (attention, troisième fois!!) aprés quel on m'a pris le pression de sang. les resultats étaient évidents, comme avant! La jambe "normale" de gauche 190, la jambe droite 90. "Une grande différence!"
"Vous avez le choix", il m'a dit. "Soit vous arrtez tout sport, et la jambe peut rester comme ca. Mais il ne se guerit pas... Si vous oulez continuer à faire du vélo, et sport dans un bon niveau, il faut opérer. Mais je veux que vous reflechissez, l'opération va être lourd et compliqué..."
Le lendemain matin je suis resté hospitalisé pour 24heures. On m'a fait un artériographie, on a trouvé l'endofibrose... On a prouvé ce qu'on savait déjà. Cet aprés-midi je suis re-discuter le professeur. Mon planning: Hospitalisation le 1ére avril, operation le 2 avril. Long retablissement prévu. Mais à ligne arrivée: j'ai la droit avoir deux jambes. Ca va être une course de patiente, courage....
Terveisiä Lyonista. Vietin kolmen päivän "loman" Lyonissa. Ei vaineskaan. Menin tiistai-illaksi Lyoniin tapaamaan Professori Chevalieria, tapaamisen jonka Jeuxin tiiminlääkäri minulle järjesti. Olen todennut vaivan sietämättömäksi ja haluan leikkaukseen. Kiitos Gerardille avusta! Tapasin Chevalierin hänen toimistollaan. Hän esitti minulle aluksi muutamia kysymyksiä; harjoittelusta, kilpailuista ja siitä minkälaisissa olosuhteissa jalka minua vaivaa. Sen jälkeen otimme verenpaineita, ensin levossa, sitten rasituksen jälkeen. Poljin Cyrille Guimardin nimeä kantavalla maantiefillarilla treinerin avulla muutaman minuutin "täysiä". Heti kun tunsin kivun, minun oli lopetettava. No, tämähän on helppoa, minun ei tarvitse kovinkaan kauaa polkea treinerillä kun jalka menee ihan puuduksiin. Tämä kertoo hyvin ongelman esim valmistautuessa tempoihin... Heti kipurajan jälkeen hyppäsin pyörän päältä ja Professori Chevalier mittasi verenpainetta molemmista jaloista sekä käsivarresta muutaman minuutin ajan. Tulokset olivat kuten kahdella edelliselläkin kerralla. Ero jalkojen välillä on hälyyttävä (190 vs 90).
"Teillä on kaksi vaihtoehtoa", Chevalier sanoi testin jälkeen. "Voitte jatkaa näin, mutta urheilu on lopetettava. Jos jatkatte, tilanne vain pahentuu. Jos haluatte jatkaa kilpailua, tai urheilua tasollanne, on leikkaus välttämätön." "Mutta huomatkaa että leikkaus tulee olemaan iso, ja raskas. " Tämän jälkeen hän piirsi minulle paperille ja selitti kuinka leikkaus tulee tehdä. Pääni oli aika pyörällä kävellessäni hotellille vesisateessa...
Seuraavana aamuna kello herätti 6:45. Nousin ylös, puin päälle ja kävelin sairaalaan. Minut otettiin sisään kello 7:30 angiografiaa varten. Tämä edellyttää ehdottomasti levon 24h kuvauksen jälkeen. Valtimosta löytyi arpikudosta, kuten jo tiesimme edellisten testin avulla. Tämä kuvaus auttaa myös kirurgia tulevassa leikkauksessa. Se on tarkempi, mutta myös potilaan kannalta raskaampi kuin esim magneettivarjoainekuvaus. Sain nousta tänään keskipäivällä sängystä ja menin tapaamaan professoria ja keskustelemaan kuvista ja tulevasta operaatiosta.
Lukujärjestykseni on siis seuraavanlainen: 1.4. sairaalaan, 2.4. leikkaus. Edessä pitkä kuntoutusjakso... mutta maalilinjalla häämöttää paras palkinto. Saan kaksi jalkaa! Edessä on kärsivällisyyden ja sisukkuuden koitos.
Alors, moi j'ai fait le test à l'effort (attention, troisième fois!!) aprés quel on m'a pris le pression de sang. les resultats étaient évidents, comme avant! La jambe "normale" de gauche 190, la jambe droite 90. "Une grande différence!"
"Vous avez le choix", il m'a dit. "Soit vous arrtez tout sport, et la jambe peut rester comme ca. Mais il ne se guerit pas... Si vous oulez continuer à faire du vélo, et sport dans un bon niveau, il faut opérer. Mais je veux que vous reflechissez, l'opération va être lourd et compliqué..."
Le lendemain matin je suis resté hospitalisé pour 24heures. On m'a fait un artériographie, on a trouvé l'endofibrose... On a prouvé ce qu'on savait déjà. Cet aprés-midi je suis re-discuter le professeur. Mon planning: Hospitalisation le 1ére avril, operation le 2 avril. Long retablissement prévu. Mais à ligne arrivée: j'ai la droit avoir deux jambes. Ca va être une course de patiente, courage....
Terveisiä Lyonista. Vietin kolmen päivän "loman" Lyonissa. Ei vaineskaan. Menin tiistai-illaksi Lyoniin tapaamaan Professori Chevalieria, tapaamisen jonka Jeuxin tiiminlääkäri minulle järjesti. Olen todennut vaivan sietämättömäksi ja haluan leikkaukseen. Kiitos Gerardille avusta! Tapasin Chevalierin hänen toimistollaan. Hän esitti minulle aluksi muutamia kysymyksiä; harjoittelusta, kilpailuista ja siitä minkälaisissa olosuhteissa jalka minua vaivaa. Sen jälkeen otimme verenpaineita, ensin levossa, sitten rasituksen jälkeen. Poljin Cyrille Guimardin nimeä kantavalla maantiefillarilla treinerin avulla muutaman minuutin "täysiä". Heti kun tunsin kivun, minun oli lopetettava. No, tämähän on helppoa, minun ei tarvitse kovinkaan kauaa polkea treinerillä kun jalka menee ihan puuduksiin. Tämä kertoo hyvin ongelman esim valmistautuessa tempoihin... Heti kipurajan jälkeen hyppäsin pyörän päältä ja Professori Chevalier mittasi verenpainetta molemmista jaloista sekä käsivarresta muutaman minuutin ajan. Tulokset olivat kuten kahdella edelliselläkin kerralla. Ero jalkojen välillä on hälyyttävä (190 vs 90).
"Teillä on kaksi vaihtoehtoa", Chevalier sanoi testin jälkeen. "Voitte jatkaa näin, mutta urheilu on lopetettava. Jos jatkatte, tilanne vain pahentuu. Jos haluatte jatkaa kilpailua, tai urheilua tasollanne, on leikkaus välttämätön." "Mutta huomatkaa että leikkaus tulee olemaan iso, ja raskas. " Tämän jälkeen hän piirsi minulle paperille ja selitti kuinka leikkaus tulee tehdä. Pääni oli aika pyörällä kävellessäni hotellille vesisateessa...
Seuraavana aamuna kello herätti 6:45. Nousin ylös, puin päälle ja kävelin sairaalaan. Minut otettiin sisään kello 7:30 angiografiaa varten. Tämä edellyttää ehdottomasti levon 24h kuvauksen jälkeen. Valtimosta löytyi arpikudosta, kuten jo tiesimme edellisten testin avulla. Tämä kuvaus auttaa myös kirurgia tulevassa leikkauksessa. Se on tarkempi, mutta myös potilaan kannalta raskaampi kuin esim magneettivarjoainekuvaus. Sain nousta tänään keskipäivällä sängystä ja menin tapaamaan professoria ja keskustelemaan kuvista ja tulevasta operaatiosta.
Lukujärjestykseni on siis seuraavanlainen: 1.4. sairaalaan, 2.4. leikkaus. Edessä pitkä kuntoutusjakso... mutta maalilinjalla häämöttää paras palkinto. Saan kaksi jalkaa! Edessä on kärsivällisyyden ja sisukkuuden koitos.
Monday, March 10, 2008
Politiikkaa, ruisleipää ja/vai Camembertia?
Eilen, normaalista viikonloppurutiinista poiketen, jos rutiineita oikeastaan meidän taloudessa on, kävimme Jusan kanssa äänestämässä. Kyllä vain. Kunnallisvaalit kuohuvat tällä hetkellä Ranskassa, ja myös meidän omassa kylässämme! Euroopan Unionin kansalaisina me saamme kotikunnassamme äänestää. Joten sunnuntain aamurutiinien jälkeen (kahvi-lenkki-siesta) me kävimme antamassa äänemme valitsemallemme kaupunginjohtajalle. Ranskan kunnallisvaalijärjestelmä eroaa Suomen omasta jonkin verran. Konkreettisin asia, jonka äänestäjä huomaa on, että äänestän suoraan kaupunginjohtajaa, joka sitten vie haluamansa valtuuston mukanaan. Kun puhutaan Saint Zacharien pienestä kylästä, valittavana oli kaksi ehdokasta: hallitseva kaupunginjohtaja COULOMB Pierre (sosialistinen puolue) ja häntä vastassa oli COLLOMBON Danièle. Ilta klo 18 asti oli aikaa käydä äänestämässä.
Illalla sitten jännitimme television ääressä, ja niinhän siinä kävi että Pierre Coulomb vei voiton, aika reilusti, 60% äänistä. Olemme Jussin kanssa tutustuneet hyvin Pierreen tämän kolmen vuoden aikana. Innokkaana pyöräilymiehenä hän on aina tavatessamme kysellyt kuulumisiamme ja olemme pariin kertaan saaneet kutsun myös pieneen jutusteluhetkeen kaupungintalolle. Politiikkaa, ystävyyttä ja avunantoa. Joka maassa pätee samat lait.
Illalla sitten jännitimme television ääressä, ja niinhän siinä kävi että Pierre Coulomb vei voiton, aika reilusti, 60% äänistä. Olemme Jussin kanssa tutustuneet hyvin Pierreen tämän kolmen vuoden aikana. Innokkaana pyöräilymiehenä hän on aina tavatessamme kysellyt kuulumisiamme ja olemme pariin kertaan saaneet kutsun myös pieneen jutusteluhetkeen kaupungintalolle. Politiikkaa, ystävyyttä ja avunantoa. Joka maassa pätee samat lait.
Saturday, March 8, 2008
Sunday, March 2, 2008
Trail de la Sainte Baume
Kolme tuntia, minun kohdallani, kestänyt traili sujui yllättävän mutkattomasti. Kerran, ainoastaan, lensin nenälleni laskeutuessamme Col du Faugen (962m alt) kallioseinämää alas. Mutta eipä käynyt kuinkaan, kädet eteen vaan ja sora senkun pöllähti. Ja pian oli tyttö taas pystyssä.
Meitä hurjia oli 45o osallistujaa. Niinkuin Jussi totesi minua maaliin odotellessaan niin oli kaikennäköistä ja kokoista kipittäjää. Reitti oli vaativa, siitä minua ei turhaan varoiteltu! Välillä meno oli enmmänkin kiipeämistä kuin mitään muuta. Niin ja laskuissa pehmeässä sorassa, tai liukkaalla kallionseinämällä, meni välillä kieli keskelle suuta ja reilussa takakenossa laskettelin menemään.
Kuvat puhukoon lopun puolestaan! ;-) Ainiin, ja sijoitus oli ilmeisesti naisten sarjassa 15. Kaikista tyytyväisin olin aikaani jonka Jussi ja Miksu minulle veikkasivat. Tai ei, tärkeintä on kuitenkin matka! Kiitos Jussille huollosta! Oli kuulemma siistiä. No, vaihtelu virkistää.
Katsotaan ehtiikö tässä kurittamaan vielä kerran kroppaa ennen sitä pidemmän puoleista sairaslomaa, joka kolkuttelee jo oven takana...
Quel matin! Il y a un moment quand j'avais dernierement passé une matinee autant du bien et beau! Oui, c'était dure, et Kati, tu le savait!!! C'était bien les descents, les plus difficilés pour moi. Au fait, j'aurais bien preférée monter que descendre, surtout sur le fin ou j'étais déjà bien cassé... mais à l'arrivée, tout oubliée! Et contente! Quels 3h du bonheur! Merci à Jussi pour son bon travail d'entraineur!
Subscribe to:
Posts (Atom)